Ihmisten kohdatessa elämän haasteita, halutaan ne ratkaista nopeasti. Esimerkiksi USA:ssa syödään n. 5miljardia rauhoittavaa pilleriä vuodessa.. Amerikassa tehtyjen tutkimuksien mukaan on arvioitu, että 70-90% lääkärikäynnistä johtuvat pohjimmiltaan stressiperäisitä ongelmista (P.J. Roch "Job stress: America`s leading adult health proplem" USA, Magazine, May 1991.) Kymmenen vuoden seuranta tutkimus on osoittanut, että stressaantuneilla on 40% korkeampi riski kuolla ennen aikaisesti, verrattuna sellaisiin ihmisiin, joilla on vähän tai ei ollenkaan stressiä.
Lapsetkin stressaantuvat nykymenossa. Kun aikuisten maailma täyttyy stressillä, niin se vaikuttaa myös lapsiin. Vanhempien työtaakat ovat kasvaneet ja lapset viettävät yhä enemmän aikaa useiden hoitajien kanssa. Ihan pienestä pitäen lapsille opetetaan kuinka tärkeää on akateeminen menestyminen ja se vaikuttaa lapsiin ja nuoriin stressioireina.
Liian moni nuori kärsii psyykkisistä ongelmista ja sopeutumisvaikeuksista ja he joutuvat kasvamaan tässä ympäristössä ilman yhteiskunnan riittäviä tukitoimia. USA:ssa joka viides 17-vuotias kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tosiasia on, että yhä useampi nuori tulee kouluun olematta älyllisesti ja tunteiltaan valmis kouluun. Tämä lisää myös opettajien taakkaa. Opettajille asetetaan yhä korkeampia odotuksia vanhempien ja yhteiskunnan taholta. Tämä puolestaan vähentää opettajien resurssia itse opettamiseen.
Useimmat tulkitsevat väärin lasten hallitsemattomasta stressistä johtuvat ongelmat ja tulkitsemme ne sopimattomaksi käytökseksi. Teemme paljon töitä sen eteen, että saamme lapset käyttäytymään kunnolla. Lapsia rangaistaan opettajien ja vanhempien toimesta, ikäänkuin lapset olisivat tahallisesti käyttäytyneet huonosti eikä huomata niiden johtuvan liiallisesta stressitilasta. Tilanteesta muodostuukin toistuva noidankehä, johon tarttuvat mukaan sekä lapsi että aikuinen.
Mikä lapsia ja nuoria stressaa eniten? Erään tutkimuksen (National kids poll n= 875) mukaan ne ovat koulu (arvosanat ja läksyt), perhe sekä kaverit (kiusaaminen ja juoruilu).Miten lapset sitten pyrkivät helpottamaan stressitekijöitä? Saman tutkimusen mukaan pelaaminen, musiikin kuuntelu, television katselu tai tietokonepelien pelaaminen olivat Top 3 listalla. Lapset toivoivat myös enemmän vanhempien viettävän aikaa heidän kanssaan.
70-luvun puolivälissä on tapahtunut melkoinen käänne lasten ja nuorten elämässä. Siitä alkaen on lasten tunteiden ja sosiaalisuuden hallinta heikentynyt huomattavasti. Samaan aikaan kun stressaavia tekijöitä on tullut lisää yhteiskunnan vaatimukset ovat kasvaneet ja tämä on vaikuttanut suoraan perheen arkeen. Kun vanhemmilla on haasteita selvitä stressitekijöistä saati sitten lapsillamme, joiden tunne-elämän taidot ovat vielä puutteelliset.Vuosikymmeniä on tutkittu lasten ja nuorten epäsosiaalista käytöstä ja pyritty puuttumaan esimerkiksi lasten ja nuorten päihteiden käyttöön tai epäsosiaaliseen käytökseen, mutta huonoin tuloksin.Miksi?
Meillä kaikilla on synnynnäisesti sisäistä vahvuutta, jonka avulla voimme pysyä terveinä, iloisina ja kyvykkäinä palautumaan vastoinkäymisistä ja voittamaan elämän haasteet.
Bonnie Bernart auttaa meitä ymmärtämään lasta parhaiten suojaavat tekijät.
Miten näitä taitoja voidaan sitten harjoitella? Siitä kirjoittelen seuraavassa blogissani. Joten seuraa kirjoitteluani.
Tunnetaito-valmentajasi Päivi