Kun vaatimukset kohoavat liian korkeiksi ja paine meinaa musertaa meidät - kun meillä on liian paljon tekemistä tai liian nopeasti tai ilman joudumme olemaan ilman tarvittavaa tukea - astumme huonon stressin alueelle. Aivan optimaalisen alueen yläosassa suorituskyvyn kaarella sijaitsee käännekohta, jossa aivot alkavat erittää liikaa stressihormoneja, joka alkaa häiritä kykyämme työskennellä, oppia, innovoida, kuunnella ja suunnitella tehokkaasti.
Kroonisen stressin haitat ovat paljon laajemmat kuin vain suorituskyvyn heikkeneminen. Allostaattinen kuorma eli fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus tarkoittaa, että stressihormoonien haitalliset vaikutukset alkavat vallita. Liian suuri määrä näitä hormoneja liian pitkän aikaa hermoeritystoiminnan sekaisin ja koko immuuni -sekä hermojärjestelmän epätasapainoon, jolloin olemme alttiimpia sairauksille ja meillä on vaikeuksia ajatella selkeästi. Kehomme on sekaisin ja nukumme erittäin huonosti.
Miten rakentuu "huono päivä"? Sisällämme tapahtuu vahva stressireaktio päivänä, jolloin nukumme pommiin, kun herätyskello ei herättänytkään ja myöhästymme tärkeästä kokouksesta tai kun lapset eivät teekkään yhteistyötä tai tappelemme puolisomme kanssa. Lähdet kotoa pahoilla mielin ja suuttuneena. Sitten ei autokaan käynnisty. Näin ahdistava tapahtuma seuraa toinen toistaan- ja kaikki tämä ennen kuin pääset edes työpaikallesi. Stressihormonit ovat ottaneet vallan.
Kuullostaako tutulta? Tällainen hässäkkä on varmaankin ihan tuttua lähes jokaiselle ja altistaa meidät allostaattiselle kuormitukselle. Mikäli tästä tulee osa jokapäivästä elämääsi, se tekee sinusta alttiimman sairauksille. Tämän riittää jo yksi krooninen stressinlähde, kuten hankalan tuntuinen työkaveri, johon emme koskaan totu. Jos lisäksi murehdimme meitä huolestuttavia asioita. Saatamme herätä keskellä yötä ja alkaa pakonomaisesti ajattelemaan jotain ahdistavaa asiaa, emmekä onnistu kääntämään stressireaktiota pienemmälle.
Yksi stessaava elämäntilanne on se, kun sinulle ilmoitetaan työsuhteen päättymisestä tai irtisanomisesta. Alkaa mahdoton taistelu itseluottamuksen ja itsetunnon kanssa. Olenko ihan epäonnistunut työssäni? Haluat saada vastauksia moniin kysymyksiin, jotka askarruttavat sinua. Mistä uutta työtä ja miten onnistun vakuuttamaan työhaastattelussa, että olen hyvä tyyppi. Lisästressiä tulee, kun menet haastatteluun. Jos haastattelijat ovat varautuneet erityisen kriittisiin kysymyksiin ja kyseenalaistavat ammattitaitosi ja osaamisesi alkaa stressihormonit toimimaan täysillä ja sinä tunnut musertuvasi paineen alla. Tällä kaikella on merkittävä vaikutus kongnitiivisiin taitoihin, Monien taitojen esimerkiksi kielten ja matematiikan tulokset saattavat tipahtaa puoleen. Kun olet uupunut olet joustamaton ja sopeudut huonosti uusiin tilanteisiin. Lisäksi on vaikea keskittyä ja hermostut helposti.
Krooninen väsynys saattaa vahingoittaa hippokampusta, jolla on oleellinen merkitys oppimisen kannalta: siellä lyhytkestoinen muisti (eli mitä juuri kuulimme tai luimme) muuttuu pitkäkestoiseksi muistiksi, jotta voimme palauttaa asiat mieleen myöhemmin. Tutkimuksien mukaan (Goleman 2016) Hippokampuksessa on harvinaisen paljon kortisolin reseptoreita, joten kykymme oppia on hyvin haavoittuvainen stressille. Jos elämässämme on jatkuvasti stressiä, tämä kortisolitulva katkaieen olemassaolevien hermoverkostojen yhteyden ja saatamme kokea muistinmenetyksen. Tällaista äärimmäistä muistinmenetystä on havaittu myös post-traumaattisen stressin tai äärimmäisen masennuksen yhteydessä.
Huonon stressin biologiset vaikutukset ovat herättäneet keskustelua viime aikoina. Nämä vaikutukset saattavat vaarantaa terveytemme monin tavoin. Se lisää vatsanseudun rasvaa ja kohottaa insuliiniresistenssiä. Kehosta tulee alttiimpi diabetekselle, sydänsairauksille ja valtimotukoksille. Immuunijärjestelmän toimintakyky voi romahtaa.
Äärimmäisen stressin hermostolliset, kongnitiiviset ja biologiset vaikutukset ovat pahemmat kuin olemme osanneet aavistaakkaan.