Tunneälytaitojen kehittäminen

Tunneälytaitojen kehittäminen voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen. Ensimmäistä vaihetta voidaan kutsua Havahtumiseksi. Tässä vaiheessa ihminen herää havainnoimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Hänen on kyettävä motivoimaan itseään muuttumaan ja oivallettava millainen on ”ihanneminä”. Ihmisen on pystyttävä myöntämään itselleen, että hänen tunneälytaidoissaan on parantamista. ”Herätyksen” saa aikaan usein omakohtainen ahaa-elämys tunneälyn merkityksestä tai muilta ihmisiltä saatu ”töytäisy”. Esimerkiksi johtajilla oivalluksen tunneälyn merkityksestä voi aiheuttaa jopa niinkin raadollinen asia kuin raha eli johtamis-. ja tunneälytaitojen kehittämisen kautta aikaansaatu yrityksen toiminnan tehostaminen joko tulosta parantamalla tai kustannussäästöjä lisäämällä. Havahtumisvaihe on elintärkeä koko tunneälyn kehittämisprosessissa, sillä ilman tätä ei prosessi lähde liikkeelle.

Havahtumisen jälkeen toinen vaihe on Itsetuntemuksen lisääminen. Tässä vaiheessa tärkeintä on oppia rehellisesti tuntemaan itseään eli selvittää omat vahvuudet ja heikkoudet sekä hakea vastauksia kysymyksiin: ”kuka todella olen”, ”miten toimin”, ”millä tavalla muut ihmiset näkevät minut” ja ”mitä minä pohjimmiltani ajattelen ja mihin uskon”. Näihin asioihin vastauksia on mahdollista saada paitsi itsearvioinnin kautta niin myös sopivilta ”luottoihmisiltä” sekä erilaisista tunneälyä mittaavista testeistä. Itsetuntemuksen lisäämisessä on tärkeää, että saa itsestään rehellistä ja oikeaa tietoa ja palautetta. Tietenkin on hyvä muistaa, että tämän tiedon vastaanottaminen ei aina ole välttämättä niin miellyttävää.

Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus laatia Kehityssuunnitelma omien tunneälytaitojen parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä ilman hyvin tehtyä suunnitelmaa kehittymistä on vaikeaa seurata ja siinä edistymistä mitata. Suunnitelmaan sisältyy sopimuksen tekeminen itsensä kanssa ja sen tarkoitus on sitouttaa ihminen tähän kehitysprosessiin. Lisäksi suunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää konkreettiset kehitystavoitteet, aikataulut sekä mittarit.

Neljänneksi, kehityssuunnitelma julkistetaan ja Muodostetaan tukiverkko sen toteuttamiseksi. Tukiverkkoon pyritään saamaan mahdollisimman kattava ryhmä ihmisiä, joiden kanssa tunneälyään kehittävä ihminen on tekemisissä. Siihen voi kuulua mm. ystäviä, kollegoita tai jopa lähiesimies ja -alainen. Tärkeintä tukiverkossa on saavuttaa keskinäinen luottamus verkostoon kuuluvien ihmisten kanssa, sillä tukiverkon tehtävänä on tukea ja kannustaa itsensä kehittäjää sekä antaa hänelle rehellistä palautetta.

Viidentenä vaiheena voidaan pitää kehittymistä eli Uusien tapojen kokeilemista ja harjoittamista. Tämä vaihe edellyttää muutoksia aivojen hermoverkoissa. Ihmisen ajattelu-, tunne- ja toimintatapojen kehittyessä totutuiksi tavoiksi niitä tukevat hermostolliset yhteydet vähitellen vahvistuvat ja muuttuvat hermoimpulssien pääasiallisiksi reiteiksi. Tämän takia tunneälytaitojen oppiminen vie aikaa. Ensimmäisiä muutoksia voi odottaa aikaisintaan 3 – 5 kuukauden päästä. Oppimisessa on kolme vaihetta: 1. toimimattomien tapojen tiedostaminen, 2. uusien tapojen tietoinen harjoitteleminen ja 3. käyttäytymisen toistaminen jokaisessa mahdollisessa tilanteessa niin, että tavasta tulee mahdollisimman automaattinen. Syvällisen oppimisen edistämisessä kannattaa käyttää erilaisia mielikuvaharjoitteita. Tunnetaitojen harjoittelu alkaa itsehavainnoinnista ja reflektoinnista eli omien tunteiden ja toiminnan tarkkailemisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tunneälyn kehittäjä pyrkii mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti tunnistamaan omia kokemuksiaan. Tällöin on pohdittava, mitä tunteita ja toimintoja kussakin tilanteessa oli ja miten ne vaikuttivat. Tämän jälkeen pitää suunnitella, miten tätä kokemusta on mahdollista hyödyntää ja kehittää seuraavissa vastaavissa tilanteissa.

Kuudennessa vaiheessa eli Seurannassa ja arvioinnissa painottuu muiden ihmisten merkitys palautteen antajina, vahvuuksien ja heikkouksien löytäjinä sekä uuden ihanneminän rakentamisen tukijoina. Jotta tunneälyn kehitysprosessi onnistuisi, tukiverkon antama tuki ja tsemppaus on elintärkeää onnistumisen kannalta. Seurannan ja arvioinnin tärkeimpinä asioina on sen reaaliaikaisuus ja rehellisyys.

Kuten jo aikaisemmin on kerrottu, tunneälytaitojen oppiminen ja kehittäminen on pitkäjänteinen ja hidas prosessi. Pikapalkintoja siinä ei ole mahdollista voittaa. Omia tunteitaan työstäessään jokaisen ihmisen pitää toimia itsenäisesti. Ihminen kohtaa tällöin omaan henkilöhistoriaansa ja omiin elämäntilanteihinsa liittyvät valintansa sekä niiden seuraukset tunteineen. Tärkeimpinä tunneälytaitojen oppimisen ja ihmisenä kehittymisen esteinä ei yleensä voida pitää ihmisen tahdonheikkoutta tai osaamisen puutteita, vaan syyt ovat enemmänkin syvällä ihmisen persoonassa. Nämä psyykkiset rakenteet pitävät tiukasti kiinni ihmisen vanhoista tavoista toimia ja käyttäytyä. Tämän takia kehitysprosessi voi vaatia paljon myös voimia. Kuitenkin tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että ihmisellä on mahdollisuus muuttaa toimintamallejaan ja oppia uusia asioita, jos hän vain tahtoo sitä tarpeeksi paljon.